Kaupungilla liikkuminen sai näyttämöllisen luonteen 1700-luvun Lontoossa. Anonyymiksi muuttunut kadun julkisuus teki keinotekoisten roolien esittämisen mahdolliseksi. Tämä herätti levottomuutta: oliko kadun teatterilla tuhoisa vaikutus moraaliin, sukupuolirooleihin ja ihmisen identiteettiin?

Yhteiskunnan kriisiherkkyys on kasvanut. Kriiseissä tulee pitää huolta haavoittuvimmista ihmisistä. Hoivan tarve myös laajenee henkisen kriisinkestävyyteen. Kaupungeissa huolet ja riskit tiivistyvät.

Arjen kaupunkihoiva on alhaalta ylöspäin suuntautuvien käytäntöjen ja hyvinvointivaltion rakenteiden välimaastossa tapahtuvaa toimintaa. Se on usein vapaaehtoista, väliaikaista ja epätasaisesti jakautunutta, mikä haastaa kaupunkihoivan pitkäjänteisyyttä.

Yhteisöasuminen tarjoaa vastavoiman yksilökeskeisyydelle: jaetut tilat ja arki luovat osallisuutta, naapuruutta ja huolenpitoa. Kirjoitus tarkastelee, millaista huolenpidon kulttuuria rakentuu yhteisöllisissä senioritaloissa.

Kaupunkien kestävyys on herättänyt runsaasti keskustelua niin tutkijoiden kuin poliitikkojen ja kansalaisten keskuudessa. Mutta mitä kestävyys tarkoittaa naapurustojen tasolla? Helsingin yliopiston kaupunkitutkimusinstituutti Urbaria kutsui yhteen yli 50 asiantuntijaa etsimään indikaattoreita, jotka auttavat mittaamaan ja ymmärtämään kestävyyttä kaupunkien kortteli- ja naapurustoaluetasolla.

Kööpenhaminalainen Folkehuset Absalon on kaupungin merkittävin yhteisöruokailupaikka. Sijainti kaupungin keskustassa sekä projektin takuumiehenä toiminut vakavarainen yrittäjäperhe ovat olleet merkityksellisiä hankkeen toteutuksessa.