Suodata aihealueiden mukaan

Naapurustot kestävän kehityksen rajaobjekteina

Kaupunkien kestävyys on herättänyt runsaasti keskustelua niin tutkijoiden kuin poliitikkojen ja kansalaisten keskuudessa. Mutta mitä kestävyys tarkoittaa naapurustojen tasolla? Helsingin yliopiston kaupunkitutkimusinstituutti Urbaria kutsui yhteen yli 50 asiantuntijaa etsimään indikaattoreita, jotka auttavat mittaamaan ja ymmärtämään kestävyyttä kaupunkien kortteli- ja naapurustoaluetasolla.

Mari Vaattovaara, Jussi Jännes, Mikko Posti

Kaupunkitutkimus Kestävä kehitys Naapurusto Artikkeli

Läjäämishyödyt ja saavutettavuus

Kriittinen tarkastelu kasautumishyötyjen, saavutettavuuden ja kaupunkirakenteen suunnittelun haasteista. Onko korkea rakentaminen todella tehokkain ratkaisu vai tarjoaako matala ja tiivis paremmat edellytykset?

Tommi Henriksson

Asuinrakennustypologia Kaupunkikehittäminen Artikkeli

Yhteisöruokailu Tanskan malliin

Kööpenhaminalainen Folkehuset Absalon on kaupungin merkittävin yhteisöruokailupaikka. Sijainti kaupungin keskustassa sekä projektin takuumiehenä toiminut vakavarainen yrittäjäperhe ovat olleet merkityksellisiä hankkeen toteutuksessa.

Kaupunkikulttuuri Yhteisö Artikkeli

Lapset aukiolla

Miten aukiot voivat palvella paremmin lapsia ja nuoria? Artikkeli tutkii leikin, liikkeen ja monikäyttöisyyden merkitystä elävien ja inklusiivisten kaupunkitilojen kehittämisessä.

Julkinen tila Lapsiystävällinen kaupunki Artikkeli

Uudenmaan ELY-keskus hylkäsi Hietalahden suojeluesityksen

Eteläiset kaupunginosat ry esitti Hietalahden alueen suojelua Uudenmaan ELY-keskukselle 14.3.2024. ELY:n kielteisen päätöksen jälkeen yhdistys on valittanut asiasta Helsingin hallinto-oikeuteen.

Ulla Blomberg / Eteläiset kaupunginosat ry

Kaupunkikehittäminen Rakennussuojelu Kommentti

Vastine Antti Halkan kirjoitukseen Hietalahden kehittämissuunitelmista

Hietalahden alue on Helsingin keskustan kauneimpia alueita, jossa pääosassa ovat kuitenkin autot, ja liikennealueiden ulkopuolella on aika vähän säpinää ydinkeskustaan verrattuna. Keskusta-alueen laajentuminen länteen olisi perusteltua, koska tulevaisuudessa Hietalahden alue on ensimmäinen osa historiallista keskustaa Jätkäsaaresta ja Hernesaaresta saavuttaessa.

Kaupunkikehittäminen Kaupunkisuunnittelu Artikkeli

Hietalahden altaan täyttäminen rakentamisella – mahdoton hanke

Helsingin keskustaa luonnehtii puistokatujärjestelmä, jossa empiren ruutukaava liittyy puistomaisten katujen ja torien välityksellä mereen. Ratkaisu on osa Johan Albrecht Ehrenströmin 1810-luvun suurta suunnitelmaa maan uudesta pääkaupungista. Hänen asemakaavojensa merkitystä Helsingille ei voi sivuuttaa, sillä niillä luotiin uuden pääkaupungin perusratkaisut.

Kaupunkikehittäminen Kaupunkisuunnittelu Artikkeli

Helsingin julkinen tila arkkitehtuurin historiassa

Julkinen tila on arkkitehtuurihistorian tutkimusalue, joka yhdistää menneisyyden ja nykyhetken. Julkisen tilan historia heijastaa kulttuurin ja yhteiskunnan kehitystä ja sen ihanteita. Julkinen tila on keskeinen nykypäivän demokratian ja julkisuuden areena, joka rakentuu tilan historiallisten kerrostumien varassa. Julkisen tilan historian merkityksen tunnistaminen on tärkeä tekijä ohjaamassa tilan kehittämistä ja käyttöä nykypäivässä.

Mikko Lindqvist

Arkkitehtuuri Julkinen tila Kaupunkihistoria Artikkeli

Poimia kukkia kaupungilla

Poimia kukkia kaupungilla -projekti lähestyy kaupunkitila siinä luonnonvaraisesti kasvavien kukkien värien näkökulmasta.

Julkinen väritila Taiteellinen tutkimus Artikkeli

Äänitilan rytmeistä Istanbulissa

Äänimaiseman rytmit kertovat meille arkista tietoa ympäristöstämme. Ne luovat kaupunkilaisille tunnetta ympäristön hallinnasta, kertovat paikkojen arvosta ja suhteestamme toisiin toimijoihin. Rytmejä analysoimalla saadaan toisenlainen näkökulma ympäristön tapahtumiin ja kuultavaan infrastruktuuriin.

Äänimaisema Artikkeli

Julkinen tila

Ajateltaessa fyysisiä kaupunkitiloja, julkisilla tiloilla viitataan yleensä katuihin, toreihin, aukioihin tai abstraktimmin avoimeen ja yhteiseksi omaisuudeksi miellettyyn kaupunkitilaan. Julkinen tila käsitteenä suuntaakin demokratian ytimeen. Erotettuna yksityisestä tai puolijulkisesta tilasta julkinen tila on avoin kaikille, eli ainakin periaatteessa kaikilla on vähintäänkin oikeus oleskella julkisessa tilassa ja käyttää sitä lupaa kysymättä.

Petteri Kummala ja Laura Berger

Julkinen tila Pääkirjoitus

Liikenneympyrä on aukio

Huomattava osa kaupunkien aukioista on liikennekäytössä. Monesti ne ovat kiertoliittymiä vaikka niitä kutsutaankin liikenneympyröiksi. Käsitesekaannus tuottaa myös liikennevahinkoja.

Kalle Toiskallio

Julkinen tila Katu Liikennesuunnittelu Artikkeli

Kiinteistökehittäjiä suosivia käytäntöjä rakennetaan retoriikalla

Kiinteistökehittäminen haastaa kaupunkisuunnittelun käytäntöjä ja kulttuuriympäristön suojelun tavoitteita. Paula Julin tutki väitöskirjassaan, miten kehittäjät ja suojelijat perustelevat näkemyksiään.

Kaupunkikehittäminen Kiinteistötalous Kulttuuriympäristö Artikkeli

Haastattelussa vuoden graafikko Päivi Helander

Katsot juuri vuoden graafikon Päivi Helanderin työnäytettä, verkkolehti Aukiota. Sen graafinen ilme on hänen käsialaansa, niin kuin monen muunkin kauniin verkkosivun, painotuotteen ja esimerkiksi näyttelyn.

Netta Böök ja Laura Berger

Aukio vanhoin ja uusin linssein

Kaupunkien kasvu on tuonut niin mahdollisuuksia kuin uusia uhkakuvia perinteisille aukioille. Globaalin markkinatalouden aikakaudella aukiot ovat ennen muuta alustoja, joissa käyttäjät, pääoma ja informaatio risteävät.

Mikko Saukkomaa

Julkinen tila Kaupunkihistoria Artikkeli

Sattumanvaraiseksi sujuvoitettua – Rakennussuojelun ristiriitainen nykytila Suomessa

Rakennussuojelun sanoitetut tavoitteet ja käytännön toteutuminen ovat usein ristiriidassa keskenään. Reetta Nousiainen tarkastelee väitöstutkimuksessaan suojelun nykytilaa Suomessa ja nostaa esille yhteiskunnallisia rakenteita ja kulttuurisia toimintatapoja, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät ristiriitaisuutta.

Reetta Nousiainen

Arkkitehtuuri Kulttuuriympäristö Maankäyttö Rakennussuojelu Artikkeli

Tervetuloa Aukiolle

Aukio on verkkolehti, jonka tavoitteena on lisätä rakennettua ympäristöä koskevaa moniäänistä keskustelua. Lehden ovat perustaneet kuusi tiedeseuraa, jotka muodostavat yhdessä monitieteisen lähestymistavan rakennettuun ympäristöön.

Mikä on Suomen vanhin aukio?

Nykyisessä merkityksessään aukio-sana on melko uusi lisä suomen kieleen. Ensimmäinen rajattu kaupunkitila on kuitenkin luotu 1300-luvun taitteessa.

Panu Savolainen

Kaupunkihistoria Rakennusperintö Artikkeli

Kasarmitori Helsingin murtuvan identiteetin ilmentymänä

Kasarmitorilla väliaikaiseksi rakennetun näyttelyhallirakennuksen paikalle on tavoitteena rakentaa kaksi kertaa suurempi uusi toimistorakennus. Asemakaavan muutosehdotus julkaistiin tammikuussa 2024.

Rakennussuojelu Rakennustaide Artikkeli

Senaatintori on tiheä paikka

Senaatintori on paikallisesti ja kansallisesti tärkeä aukio, jossa on vietetty arkea ja juhlaa, esitetty valtasuhteita ja luotu suomalaisuutta.

Kaupunkihistoria Kaupunkikulttuuri Artikkeli

Hakaniementori – unelma aukiosta

Hakaniementorin ympäristö on ollut jatkuvan muokkauksen ja uudelleen järjestelyjen kohteena.

Kaupunkikehittäminen Kaupunkikulttuuri Artikkeli

Kaupunkien tuntemattomat aukiot

Kaupungit kätkevät sisäpihoilleen tuntemattoman maailman, joka tarjoaa viihtyisät puitteet keskustan elävöittämiselle.

Sanni Teräväinen

Julkinen tila Yhdyskuntasuunnittelu Artikkeli

Onko Helsingissä aukiopolitiikkaa?

Rikhard Manninen haastattelussa.

Julkinen tila Kaupunkikehittäminen Haastattelu

Valotaiteen Kruunuvuorenranta

Valotaide tuo lisäarvoa asuinalueelle.

Lauri Jääskeläinen

Julkinen taide Kaupunkisuunnittelu Artikkeli

Näin syntyi Suomen ensimmäinen julkinen veistos

Suomalainen yliopistomies Fredrik Cygnaeus matkusti 1840-luvulla ympäri Eurooppaa ja iski silmänsä uuteen teostyyppiin: yksityishenkilöitä esittäviin julkisiin veistoksiin. Sellainen on saatava myös Suomeen, Cygnaeus päätti.

Julkinen taide Kulttuuriympäristö Arvio

Machine à Amuser

Euroopan 1920–1930-lukujen eliitin elämää hauskanpitokoneessa.

Asuminen Kaupunkikulttuuri Arvio

Mihin katosi urbaani edistys?

Kaupungit eivät ole kriisiytyneet vaan kasvavat ja kai kukoistavatkin. Kaupunkiutopiat sen sijaan näyttävät kuolleen.

Pasi Mäenpää

Kaupunkikehittäminen Kaupunkikulttuuri Kommentti

Kompakti kaupunki sukupuolten tasa-arvon edistäjänä

Puutarhakaupunki-ideologiassa asuinalueet olivat naisten ja lasten alueita, työpaikat ja kaupunkien keskusta miesten alueita.

Asuinalue Asuminen Lähiö Kaupunkikirjoituspalkinto