Kriittinen tarkastelu kasautumishyötyjen, saavutettavuuden ja kaupunkirakenteen suunnittelun haasteista. Onko korkea rakentaminen todella tehokkain ratkaisu vai tarjoaako matala ja tiivis paremmat edellytykset?

Kööpenhaminalainen Folkehuset Absalon on kaupungin merkittävin yhteisöruokailupaikka. Sijainti kaupungin keskustassa sekä projektin takuumiehenä toiminut vakavarainen yrittäjäperhe ovat olleet merkityksellisiä hankkeen toteutuksessa.

Miten aukiot voivat palvella paremmin lapsia ja nuoria? Artikkeli tutkii leikin, liikkeen ja monikäyttöisyyden merkitystä elävien ja inklusiivisten kaupunkitilojen kehittämisessä.

Hietalahden alue on Helsingin keskustan kauneimpia alueita, jossa pääosassa ovat kuitenkin autot, ja liikennealueiden ulkopuolella on aika vähän säpinää ydinkeskustaan verrattuna. Keskusta-alueen laajentuminen länteen olisi perusteltua, koska tulevaisuudessa Hietalahden alue on ensimmäinen osa historiallista keskustaa Jätkäsaaresta ja Hernesaaresta saavuttaessa.

Helsingin keskustaa luonnehtii puistokatujärjestelmä, jossa empiren ruutukaava liittyy puistomaisten katujen ja torien välityksellä mereen. Ratkaisu on osa Johan Albrecht Ehrenströmin 1810-luvun suurta suunnitelmaa maan uudesta pääkaupungista. Hänen asemakaavojensa merkitystä Helsingille ei voi sivuuttaa, sillä niillä luotiin uuden pääkaupungin perusratkaisut.

Julkinen tila on arkkitehtuurihistorian tutkimusalue, joka yhdistää menneisyyden ja nykyhetken. Julkisen tilan historia heijastaa kulttuurin ja yhteiskunnan kehitystä ja sen ihanteita. Julkinen tila on keskeinen nykypäivän demokratian ja julkisuuden areena, joka rakentuu tilan historiallisten kerrostumien varassa. Julkisen tilan historian merkityksen tunnistaminen on tärkeä tekijä ohjaamassa tilan kehittämistä ja käyttöä nykypäivässä.

Poimia kukkia kaupungilla -projekti lähestyy kaupunkitila siinä luonnonvaraisesti kasvavien kukkien värien näkökulmasta.

Äänimaiseman rytmit kertovat meille arkista tietoa ympäristöstämme. Ne luovat kaupunkilaisille tunnetta ympäristön hallinnasta, kertovat paikkojen arvosta ja suhteestamme toisiin toimijoihin. Rytmejä analysoimalla saadaan toisenlainen näkökulma ympäristön tapahtumiin ja kuultavaan infrastruktuuriin.

Huomattava osa kaupunkien aukioista on liikennekäytössä. Monesti ne ovat kiertoliittymiä vaikka niitä kutsutaankin liikenneympyröiksi. Käsitesekaannus tuottaa myös liikennevahinkoja.

Kiinteistökehittäminen haastaa kaupunkisuunnittelun käytäntöjä ja kulttuuriympäristön suojelun tavoitteita. Paula Julin tutki väitöskirjassaan, miten kehittäjät ja suojelijat perustelevat näkemyksiään.

Kaupunkien kasvu on tuonut niin mahdollisuuksia kuin uusia uhkakuvia perinteisille aukioille. Globaalin markkinatalouden aikakaudella aukiot ovat ennen muuta alustoja, joissa käyttäjät, pääoma ja informaatio risteävät.

Rakennussuojelun sanoitetut tavoitteet ja käytännön toteutuminen ovat usein ristiriidassa keskenään. Reetta Nousiainen tarkastelee väitöstutkimuksessaan suojelun nykytilaa Suomessa ja nostaa esille yhteiskunnallisia rakenteita ja kulttuurisia toimintatapoja, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät ristiriitaisuutta.

Nykyisessä merkityksessään aukio-sana on melko uusi lisä suomen kieleen. Ensimmäinen rajattu kaupunkitila on kuitenkin luotu 1300-luvun taitteessa.

Kasarmitorilla väliaikaiseksi rakennetun näyttelyhallirakennuksen paikalle on tavoitteena rakentaa kaksi kertaa suurempi uusi toimistorakennus. Asemakaavan muutosehdotus julkaistiin tammikuussa 2024.

Senaatintori on paikallisesti ja kansallisesti tärkeä aukio, jossa on vietetty arkea ja juhlaa, esitetty valtasuhteita ja luotu suomalaisuutta.

Hakaniementorin ympäristö on ollut jatkuvan muokkauksen ja uudelleen järjestelyjen kohteena.

Kaupungit kätkevät sisäpihoilleen tuntemattoman maailman, joka tarjoaa viihtyisät puitteet keskustan elävöittämiselle.

Valotaide tuo lisäarvoa asuinalueelle.