Olemme pitkään olleet kiinnostuneita ruohonjuuritasolta lähtevästä muutoksesta ja kaupunkilaisten todellisista mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Keskustellessamme kokemuksistamme ja lukiessamme toistemme aiempia julkaisuja sekä kertyneitä aineistojamme huomasimme, että kaupunkiaktivistit puhuvat usein omista henkilökohtaisista motiiveistaan ja elämäntilanteistaan – siitä, mikä on saanut heidät luomaan omanlaistaan elämää kaupungissa.

Kiinnostuimme aktivistien suhteesta tilaan, heidän sisäisestä palostaan ja toiminnan poliittisesta luonteesta. Yhdyskuntasuunnittelu-lehdessä julkaistussa artikkelissamme tarkastelimme erityisesti sitä, miten kaupunkitila, poliittinen toimijuus ja tekijöiden omat elämän tavoitteet kietoutuvat toisiinsa.

Tavoittaaksemme kaupunkiaktivismin inhimillisen luovuuden ja henkilökohtaisen eletyn kokemuksen olemme hakeneet vertailukohtia omaehtoisen nykykansantaiteen kentältä, ITE-taiteesta. Muodostimme ajatuksen ITE-kaupungista, jonka taustalla on aktivistien tavoite tehdä ja elää kaupunkia itselle mielekkäällä tavalla.

Koko Kylän Pihan taiteellinen talkkari piti huolta laiminlyödystä korttelipihasta ja eli omannäköistä elämää Kaakinmaalla Tampereen keskustan kupeessa, yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Toiminta päättyi häätöön vuonna 2025. Pyynikin aikamatkat 2025. Kuva: Riina Lundman.

Itse tehtyä elämää kaupungissa

ITE viittaa ”itse tehtyyn elämään”, mikä juontaa juurensa 1990-luvun lopulla Maaseudun Sivistysliiton tekemään suomalaisen nykykansantaiteen kartoitusprojektiin. ITE-taidetta ja kaupunkiaktivismia yhdistää arjen luovuus, ja molemmat rikastavat paitsi tekijänsä myös yhteisön arkea ja ympäristöä. Siinä missä ITE-taide on nähty tekijöidensä oman elämän taiteellisena ilmaisuna, voidaan myös kaupunkiaktivismin ajatella ilmentävän aktivistien pyrkimystä elää kaupunkia mieleisekseen. Molemmat ovat tilan haltuunottoa ja luovaa muovaamista valmiiksi tehdyssä maailmassa.

Tilallisuus on tutkimissamme kaupunkiaktivismin muodoissa tärkeä ulottuvuus. Aineistojemme epävirallisten skeittiparkkien rakentajat, kaupunkiviljelijät, protestifestivaalin järjestäjät sekä kulttuurikeskusten ja itseorganisoituneiden työhuoneiden perustajat kuvaavat, kuinka jollain tavalla erityinen tila on houkutellut heitä toimimaan. He ovat nähneet kaupunkitilan toisin, löytäneet toisille arvottomilta vaikuttavia paikkoja ja tunnistaneet mahdollisuuksia, joita ovat lähteneet toteuttamaan todeksi. Tila on inspiroinut ja sytyttänyt heissä kaupunkiaktivistin.

Ruusujen kasvihuoneviljelyn jälkeen tyhjilleen jäänyt tila Tampereen Kalevanharjulla houkutti kaupunkiviljelijöitä herättämään tilan henkiin yhteisöllisenä kaupunkiviljelyn paikkana. Kalevanharjun yhteisöviljelmä 2024. Kuva: Krista Willman.

Kaupunkiaktivismi kyseenalaistaa ja uudistaa kaupunkitilallisia käytäntöjä. Vaihtoehtojen näkeminen sekä uusien toiminnan tilojen luominen on poliittista. Kaupunkiaktivismi eroaa toki radikaaleista aktivismin muodoista, mutta se on silti – ITE-taiteen hengessä – vaihtoehtoisten elämänmuotojen todeksi elämistä. Näin sen voi ymmärtää myös prefiguratiivisen politiikan muotona, eli tapana tavoitella yhteiskunnallista muutosta harjoittamalla toivottuja tulevaisuuden käytäntöjä tässä ja nyt. Kaupunkiaktivismi on osa instituutioiden ulkopuolisen poliittisen toiminnan monimuotoistumista ja aktiivista osallistumista yhteiskunnan tekemiseen – toisin tekemisen politiikkaa, kuten artikkelissa määrittelemme.

Tampereen Tikkutehdas DIY -skeittiparkin rakentajien henkilökohtainen pettymys skeittauspaikkojen kehittämiseen kanavoitui poliittiseen toimintaan eli skeittiparkin tekemiseen itse ja lupia kyselemättä. Tikkutehdas DIY 2010 ja 2012. Kuvat: Mikko Kyrönviita.

Pyrkimys muuttaa kaupunkia ja kaupunkielämää vaatii usein suuria henkilökohtaisia ponnistuksia. Näin kaupungin omaehtoinen muokkaaminen kietoutuu tekijöidensä elämään ja toiveisiin. Vaikka tarve muokata omaa elämää ja kaupungissa elämisen puitteita on hyvin henkilökohtaista, toiminnan myötä siitä tulee usein yhteisöllistä. Kaupunkiaktivismi voi olla sekä henkilökohtaista että kollektiivista. Yhteiseen toimintaan osallistuvien motiivit voivat vaihdella, ja omaehtoista aktivismia voidaan perustella hyvin eri tavoin, mutta aktivismi, yhteisö ja elämäntapa rakentavat osallistujiensa identiteettiä ja kietoutuvat yhteen ITE-taiteen lailla.

ITE-kaupunki tehdään ja eletään todeksi

ITE-taiteesta johdetun itse tehdyn elämän eetoksesta meille muodostui ajatus ITE-kaupungista. Näemme ITE-kaupungin kaupunkiaktivistien visiona ja unelmana, tavoitteena elää kaupunkia itselle mielekkäällä, usein vallitsevasta poikkeavalla tavalla. ITE-kaupunki on eräänlainen unelmakaupunki, ja tutkimamme aktivismit ovat ITE-kaupungin tilallista tekemistä ja todeksi elämistä jo tänään.

ITE-kaupungin todeksi eläminen vaatii kaupunkielämää ja -politiikkaa määrittävien normien kyseenalaistamista. Tämä tekee näistä elämänprojekteista haavoittuvaisia: niin kauan kuin emme tunnista ITE-kaupungin arvoa, nämä moninaiset tilojen haltuunotot näyttäytyvät kaupunkilaisten hiukan kiusallisina väliaikaisina puuhasteluina. Vaihtoehtoisuus pakottaa tarkastelemaan sitä, miten valtakulttuuri toimii. Epämukava toiminta on helppo pyyhkäistä pois alta, kun kiinteistökehitys isojen toimijoiden kesken alkaa. Tämä tragedia on toistunut suuressa osassa tutkimistamme tapauksista.

Toivoa kuitenkin on, sillä Suomessa on kansallisella tasolla kehkeytymässä useitakin vertaisverkostoja, joissa ITE-kaupungin tekijät kohtaavat ja kehittävät yhteistoimintaa tukeakseen toisiaan. Kaupunkimme tarvitsevat kirjon persoonallisia vapauden ja luovuuden paikkoja, joissa monenlaiset ihmiset voivat toteuttaa itseään ja tulla yhteen.

Lähteet

Kirjoitus perustuu Vuoden kaupunkikirjoitus -palkinnon saaneeseen artikkeliin Kyrönviita, Mikko & Wallin, Antti & Lundman, Riina & Willman, Krista & Alatalo, Elina 2025. ITE-kaupunki: omaehtoinen aktivismi ja toisin tekemisen politiikka. Yhdyskuntasuunnittelu, 63 (2–3) 2025, https://doi.org/10.33357/ys.156713

Granö, Veli & Honkanen, Martti & Pirtola, Erkki 2000. Itse tehty elämä ITE / DIY Lives. Toim. Raija Kallioinen. Maaseudun sivistysliitto. Helsinki: Maahenki.

Lundman, Riina & Willman, Krista & Kyrönviita, Mikko & Wallin, Antti & Alatalo, Elina 2025. Pyynikin taiteellinen talkkari ja joutomaiden kultivointi kaupunkihoivana. Aukio 14.10.2025, https://aukiolla.fi/pyynikin-taiteellinen-talkkari-ja-joutomaiden-kultivointi-kaupunkihoivana

Mäenpää, Pasi & Faehnle, Maija 2021. Neljäs sektori: Kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Tampere: Vastapaino.

Nykänen, Tapio & Kukko, Johan-Erik & Koikkalainen, Petri 2023. Tottelematon kansa: poliittisen vastarinnan muuttuvat muodot. Tampere: Vastapaino.

Perheentupa, Inna & Salmenniemi, Suvi & Porkola, Pilvi 2023. Mikä tahansa on mahdollista tässä talossa: Arkipäivän utopioiden materiaaliset järjestykset. Tiede & Edistys, 3/2023, 9–27, https://doi.org/10.51809/te.125941

Sepänmaa, Yrjö 2025. ITE-taide tiensä päässä vai jo uusilla urilla? Tieteessä tapahtuu 43(1), 16–20, https://journal.fi/tt/article/view/156864

Uotinen, Johanna 2001. Itse tehdyn elämän ylistys. Elore, 8(1), 2001, https://doi.org/10.30666/elore.78310