Ajateltaessa fyysisiä kaupunkitiloja, julkisilla tiloilla viitataan yleensä katuihin, toreihin, aukioihin tai abstraktimmin avoimeen ja yhteiseksi omaisuudeksi miellettyyn kaupunkitilaan. Julkinen tila käsitteenä suuntaakin demokratian ytimeen. Erotettuna yksityisestä tai puolijulkisesta tilasta julkinen tila on avoin kaikille, eli ainakin periaatteessa kaikilla on vähintäänkin oikeus oleskella julkisessa tilassa ja käyttää sitä lupaa kysymättä.

Asia kuitenkin monimutkaistuu välittömästi, kun yhtälöön otetaan tavallisuudesta ja normeista poikkeavat tilan käyttämisen tavat sekä kansalaisten tai homo sapiensin lisäksi muunlajiset ystävämme. Viime aikoina julkinen tila on myös saanut esimerkiksi metaversumin ja muiden vastaavien avausten myötä yhä moninaisemmin virtuaalisia olomuotoja, joiden kautta julkinen tila ulottuu rakennetun (fyysisen tai virtuaalisen) ympäristön ulkopuolelle.

Useat Aukiolla tähän mennessä julkaistut tekstit käsittelevät tavalla tai toisella julkista tilaa – näin myös ensimmäinen teemakokonaisuus, jonka aiheena oli ”aukio”. Yksi päivänpolttavista näkökulmista on julkisen tilan tarkastelu sen kehittämisen näkökulmasta. Suomalaisessa järjestelmässä julkisen tilan kehittämisestä päättävät viimekädessä demokraattisesti valitut valtuutetut, ja erilaisilla osallistamismenettelyillä turvataan, että kaikki asianosaiset ja kiinnostuneet voivat ilmaista mielipiteensä ja näkemyksensä kehittämistä koskevista hankkeista.

Näin siis periaatteessa. Esimerkiksi Reetta Nousiainen ja Paula Julin ovat tuoneet Aukiolla esiin tuoreiden väitöstutkimuksiensa tuloksia, jotka osoittavat, että järjestelmässämme on, ellei porsaan- niin ainakin madonreikiä. Kenellä lopulta on valta julkisen tilan kehittämiseen ja sen tulevien käyttöjen suunnitteluun? Julkisen tilan ympärillä käytävä keskustelu heijastelee aina myös ajassa eläviä arvoja.

Aukion toinen teemakokonaisuus heijastelee likeisesti näitä julkiseen tilaan liittyviä dilemmatiheikköjä. Sen rungon muodostaa Suomen Estetiikan Seuran – joka on yksi Aukion perustajista – joulukuussa 2024 järjestämä seminaari ”Koettu, yhdistetty ja valvottu julkinen tila”. Tässä numerossa julkaistavat Meri Kytön, Denise Zieglerin ja Mikko Lindqvistin artikkelit ovat osa Estetiikan Seuran kokonaisuutta. Kytö kohdistaa huomionsa julkisen tilan äänimaisemiin ja etenkin niiden rytmeihin, Ziegler esittelee meneillään olevan kuvataideprojektinsa ja villikukkien kautta avautuneen lähestymistavan kaupunkien julkiseen tilaan ja Lindqvist tarkastelee Helsingin julkisen tilan ominaispiirteitä kaupunkihistoriallisessa horisontissa.

Lindqvistin artikkeli toimii saranana teemanumeron toiseen osakokonaisuuteen, jonka muodostaa Helsingin Hietalahdenrannan kehittämishanketta käsittelevä kolmen kirjoituksen sarja. Aukio haluaa aktiivisesti luoda tilaa moninäkökulmaiselle ja -ääniselle keskustelulle. Siksi Hietalahden suunnitelmiin liittyen julkaistaan Antti Halkan kehittämishanketta kriittisesti tarkasteleva artikkeli sekä sen vastineena Tuomas Raikamon artikkeli alueen kehittäjän näkökulmasta. Kolmas kirjoitus on asukasnäkökulma, eli Eteläiset kaupunginosat ry:n kommenttipuheenvuoro liittyen yhdistyksen tekemään Hietalahden alueen suojeluesitykseen.

Polyfoniaa ja tarkastelutapojen rikkautta teemanumeroon tuovat lisäksi Päivi Raivion kirjoitus julkisen tilan suunnittelusta lasten näkökulmasta, Timo Kopomaa tarkastelemalla yhteisöllistä ruokailua Kööpenhaminassa sekä Tommi Hendriksson kaupunkikehityksen läjäämishyötyjä kriittisesti tarkastelevalla artikkelillaan.

Rakennetun ympäristön julkaisuna Aukio keskittyy teemakokonaisuudessaan fyysiseen rakennettuun ympäristöön, joka toimii artikkeleita yhdistävänä punaisena lankana. Mutta samalla toivomme, että lehden ja teemanumeron virtuaalinen olomuoto kannustaa julkisesta tilasta käytävään keskusteluun. Kuten Seija Ridell, Päivi Kymäläinen ja Timo Nyyssönen toteavat toimittamassaan Julkisen tilan poetiikkaa ja politiikkaa -teoksessa (2009), julkinen tila ei ole pysyvä tai muuttumaton. Vasta ihmisten läsnäolo ja kanssakäyminen antavat sille ominaisluonteen ja merkityksen, ja siksi ne voivat myös muuttua. Merkitysten ja arvostusten muutos ei tapahdu pelkästään toiminnan ja käytön muuttuessa, vaan myös keskustelun kautta. Aukion yksi tärkeimpiä tehtäviä on edesauttaa tätä keskustelua ja tarjota sille julkinen tila.

Tervetuloa Aukion toisen teemakokonaisuuden pariin!

Aukion päätoimittajat