Tämän kirjoittajaohjeen tarkoituksena auttaa kirjoittajia muotoilemaan artikkelinsa lehteen sopiviksi. Julkaistut kirjoitukset edustavat kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä.
Julkaisemme artikkeleita, arvioita ja kommentteja, mutta olemme vakiintuneiden juttutyypien lisäksi avoimia myös muunlaisille teksteille.
Artikkelissa voit käsitellä rakennettuun ympäristöön liittyvää yhteiskunnallista, sosiaalista tai taiteellista ilmiötä. Jos olet julkaissut esimerkiksi tutkimusartikkelin tai tehnyt opinnäytteen, on se hyvä artikkelin perusta. Jutussa on hyvä keskittyä tutkimuksen tuloksiin ja johtopäätöksiin. Artikkeli voi olla myös essee, jossa pohditaan jotakin tiettyä kysymystä tutkimukseen perustuvan tiedon valossa. Artikkelin rakenne muodostuu pääotsikosta, ingressistä, tekstiosiosta ja väliotsikoista. Suositeltava pituus on n. 5 000–10 000 merkkiä välilyönteineen.
Arvio on lyhyt kirjoitus rakennettua ympäristöä koskevasta kirjasta, taideteoksesta, opinnäytteestä. Mitä kiinnostavaa olet lukenut tai nähnyt, mitä ajatuksia heräsi? Arvion pituus on n. 3 000–6 000 merkkiä välilyönteineen.
Kommentti on ajankohtaista aihetta koskeva napakka kirjoitus, jossa kerrot perustellun näkökulmasi johonkin asiaan. Voit kommentoida vaikkapa tapahtuma, mediakeskustelua, elokuvaa tai ajankohtaista sosiaalista ilmiötä. Ohjepituus 1 000–3 000 merkkiä välilyönteineen.
Yleistajuisena julkaisuna jutuissa ei helppolukuisuuden vuoksi viitata lähteisiin tieteellisen viittauskäytännön mukaan. Lähteitä ei siis mainita tekstin sisällä sulkeissa, vaan riittää, että loppuun lisätään maltillinen lähdeluettelo, lisälukemistoa tai aihetta tarkentavia linkkejä. Jos jutussa viitataan johonkin verkkoaineistoon (esim. raportti, selvitys, lehtijuttu), linkin voi laittaa lähdeluetteloon. Mikäli teksti pohjautuu omaan tieteelliseen julkaisuun, sijoitetaan sen tiedot tekstin loppuun (doi -linkki).
Toimitus arvioi käsikirjoituksen julkaisukelpoisuuden ja päätoimittajat tekevät julkaisupäätöksen jokaisesta kirjoituksesta erikseen. Ennen julkaisua juttuasi kommentoi joku toimituskunnasta. Lisäksi autamme jutun editoinnissa ja yleistajuistamisessa tarpeen mukaan. Muutokset tehdään yhteistyössä kirjoittajan kanssa.
Pääasialliset julkaisukielemme ovat suomi, ruotsi ja englanti, mutta sisältöä voi tarjota myös muilla kielillä. Vieraskieliset sitaatit on käännettävä tekstin kielelle.
Jos tarvitset vinkkejä selkeän tekstin kirjoittamiseen, niin Kotimaisten kielten keskus (Kotus) tarjoaa tekstintekijälle apua kielenhuollossa. Hyvä keino käsitteiden yleistajuisuuden tarkistamiseksi on myös käyttää Tieteen termipankkia, josta monille tieteellisille ilmaisuille löytyy yleiskieliset kuvaukset.
Muista ilmoittaa:
- kirjoittajatiedot (etu- ja sukunimi, akateeminen arvo ja/tai nimike ja organisaatiotieto)
- kirjoittajan esittelyteksti (n. 200 merkkiä)
- introteksti koontisivulle (n. 200 merkkiä)
- kaksi aihealuetta, jotka merkitään artikkelin yhteyteen
Toimitus valitsee artikkelille sopivan kuvituskuvan, ellei kirjoittaja toimita kuvitusta. Tekstiin on mahdollista sisällyttää kirjoittajan valitsemia hyvänlaatuisia kuvia tai kaavioita, jotka tukevat tekstin argumenttia. Tässä tapauksessa kirjoittajan tulee ilmoittaa kuvien tietue. Kirjoittajan vastuulla on huolehtia siitä, että materiaalien julkaisuun on lupa. Kuva tai kuvitus tulee toimittaa JPG tai PNG-formaatissa.
Onko sinulla juttuidea tai kirjoitus, jota haluat tarjota? Jotain kysyttävää? Tavoitat meidät osoitteesta toimitus@aukiolla.fi