Puuston turvaaminen on monihyötyisin ja kustannustehokkain keino lisätä hiilensidontaa, lieventää kaupunkitulvia ja helleaaltoja ja tukea sekä ihmisten että muiden lajien hyvinvointia. Vaikka puiden hyödyt tunnetaan jo laajasti, niiden asema on kuitenkin uhattuna kaupungeissamme: puiden määrä vähenee, niitä kaadetaan ja vaurioitetaan eikä uusille puille varata aina riittävästi tilaa. Miten pidämme huolta kaupunkipuuston tulevaisuudesta?

Mitä hyötyjä puusto tarjoaa?

Puilla ja niiden biomassalla sekä maaperällä on merkitystä hiilinieluina ja pitkäikäisinä hiilivarastoina, jotka karttuvat ajan myötä. Co-Carbon-hankkeen tutkimustulosten mukaan noin puolet kaupungin hiilinieluista perustuu rakennetun ympäristön viheralueisiin eli puistojen, katujen ja tonttien kasvillisuuteen. Tästä huolimatta kaupunkipuiden hiilinielut jäävät yleisesti ilmastotavoitteiden ulkopuolelle. Puut lieventävät myös helleaaltoja ja viilentävät lämpötiloja 1–3 astetta, ja vaikutus voi ulottua jopa 60 metrin etäisyydelle puistosta. Keski- ja Etelä-Euroopassa puuston merkitys lämpösaarekeilmiön vaikutusten torjunnassa on tunnistettu hyvin, mutta Suomessa tähän ei ole vielä herätty. Hellesopeutumista paremmin meillä tunnetaan kasvillisuuspeitteisten pintojen merkitys hulevesien hallinnassa ja kaupunkitulvien hillinnässä.

Puusto tarjoaa ilmastohyötyjen lisäksi myös virkistyshyötyjä. Kaupunkipuut tukevat fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä terveyttä. Kansainvälinen 3–30–300-periaate korostaa lähipuiden merkitystä hyvinvoinnille ja asettaa tavoitteeksi, että jokaisen asukkaan tulisi nähdä kodistaan vähintään 3 puuta. Puut ovat myös oleellinen osa kaupunkikuvaa ja puistojen sekä puistokatujen kulttuurihistoriaa. Silti esimerkiksi puistokatuja on harvoin suojeltu: Helsingissä vain Esplanadi ja Bulevardi ovat saaneet valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön statuksen.

Kaupunkipuustolla on merkitystä myös kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kannalta. Puut ovat eläviä organismeja, jotka tarjoavat eliöille elinympäristön, ravintoa, suojaa, pesäpaikkoja ja kulkuyhteyksiä. Monimuotoisuushyödyt riippuvat etenkin puuston iästä, lajista ja kytkeytyneisyydestä. Erityisesti vanhat puut ovat tärkeitä eliöstölle – samalla ne ovat myös tärkeitä hiilivarastoja ja merkityksellisiä ihmisille.

Kuka pääsee osalliseksi puiden hyödyistä?

Puut tarjoavat monia hyötyjä, mutta vain, jos niitä on riittävästi. Latvuspeitto eli puuston latvusten prosentuaalinen pinta-ala vaikuttaa suoraan puiden tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Kansainvälinen suositus esittää 30 % latvuspeittoa kaupunginosille ja tätä perustellaan nimenomaan helleaaltojen lieventämisen ja myös terveys- ja hyvinvointihyötyjen näkökulmasta. Kaikki kaupunginosat eivät kuitenkaan yllä tähän: esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yli 70 kaupunginosaa jää suosituksen alle. Puuoikeudenmukaisuus korostaa puuston ja myös niiden ekosysteemipalveluiden oikeudenmukaista jakautumista kaupungissa. Tosiasia kuitenkin on, että puusto ei jakaudu tasaisesti – eivät myöskään sen tuottamat hyödyt.

Pääkaupunkiseudulla latvuspeitto on alimmillaan Helsingin Sörnäisissä ja Kaartinkaupungissa (4 %) ja ylimmillään Espoon Nuuksiossa (75 %). Etenkin tonteilla puuston määrä on vähentynyt, esimerkiksi Helsingissä se on laskenut noin 15 % 1970-luvulta 2010-luvun alkuun. Pelkkä rakentamisen tehokkuus ei selitä tätä, vaan rakentamisen tapa on muuttunut, tonttikoko pienentynyt ja päällystetyn pinnan osuus kasvanut. Kasvillisuuden väheneminen on vaikuttanut hiilensidontaan ja lämpötilojen säätelyyn. Miten siis takaamme sen, että kaikki, myös tulevat asukkaat, pääsisivät osallisiksi puuston hyödyistä?

Puusto kaupunkisuunnittelun tavoitteeksi

Viime vuonna Euroopan parlamentissa ja neuvostossa hyväksytty ennallistamisasetus tuo puuston uudella tavalla keskiöön ja korostaa kaupunkipuiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa sekä luontokadon torjunnassa. Ylätason tavoitteiden lisäksi tarvitaan kuitenkin paikallisia toimenpiteitä. Kaupunkisuunnittelun tulee asettaa kunnianhimoisia puustoa koskevia tavoitteita. Näin voidaan varmistaa uusien alueiden riittävä puuston määrä ja tunnistaa olemassa olevien alueiden kehittämiskohteita, joissa latvuspeittoa tulee kasvattaa.

Latvuspeittoa seurataan usein vain kaupunkitasolla, mutta sitä tulisi arvioida ja kehittää erityisesti kaupunginosatasolla ja kortteleissa, sillä helleaaltojen ja kaupunkitulvien lieventäminen sekä virkistyshyödyt ovat paikallisia. Latvuspeittoa tarvitaankin juuri lähellä kotia. On hyviä kansainvälisiä esimerkkejä kaupunkien puustoa koskevista tavoitteista: Ruotsissa Naturvårdsverket julkisti vuonna 2021 kaupunkien 25 % latvuspeittotavoitteen, ja Malmön yleiskaavassa esitettiin 30 % latvuspeittotavoite kaupunginosille. Turku on ensimmäinen Suomen kaupungeista, joka sitoutui 3–30–300-periaatteeseen ottamalla sen pormestariohjelmaansa.

Latvuspeiton vaaliminen edellyttää lisäksi hyvää tietopohjaa kaupungin puuomaisuudesta ja ohjeistuksia sen säilyttämiseksi. Se vaatii myös poikkihallinnollista yhteistyötä ja esimerkiksi kunnallistekniikan toimijoiden ja talonrakentajien sitoutumista. Puuston hoidossa on varauduttava myös tulevaisuuteen ja huolehdittava puuston uusiutumisesta. Samalla on testattava uusia puulajeja, jotka menestyvät muuttuvassa ilmastossa.

Tarvitaan myös asenteiden muutosta ja puiden arvon vahvempaa tunnustamisesta. Liian usein uusia tontteja rakennettaessa puut kaadetaan ja maaperä viedään pois, vaikka ne ovat paikan arvokkaimmat luonnonresurssit. Katupuut, jopa kaupunkikuvallisesti merkittävät ja historialliset arvokkaat yksilöt, kaadetaan kunnallisteknisten remonttien tieltä ja niihin suhtaudutaan kuten muuhun infrastruktuuriin, jonka korvaaminen uudella on automaattisesti parannus. Metsälähiöiden arvokasta lähipuustoa hävitetään täydennysrakentamisen alta. Liian usein ratkotaan ensin kaupunkisuunnittelun muut tilavaraukset ja vasta lopuksi katsotaan, mahtuuko mukaan puita. Liian usein luovutaan puista, kun tavoitellaan urbaanimpaa ja toimivampaa kaupunkia.

Vaikka tämän verkkojulkaisun nimi viittaa avoimeen ja puuttomaan tilaan, kysyn kuitenkin, eikö aukiolle ja oikeaan kaupunkikulttuuriin mahdu myös puita?

Lue lisää:

Hautamäki, Ranja (2025). https://cocarbon.fi/tutkimus/kaupunkipuumanifesti/

Kinnunen, Antti (2025) https://cocarbon.fi/tutkimus/latvuspeittokartasto/

Co-Carbon-hanke (2020–2026), jossa tutkitaan kaupunkivihreän hiilinieluja

Just Trees -hanke (2025–2026), jossa tarkastellaan 3–30–300-periaatetta ja kaupunkipuustoon kytkeytyviä biodiversiteetti- ja hyvinvointihyötyjä

CoolGreen-hanke (2025–2026), jossa tutkitaan kaupunkivihreän viilennyspotentiaalia

Lähteet:

Grilo, Filipa; Pinho, Pedro; Aleixo, Cristiana; Catita, Cristina; Silva, Patricia; Lopes, Nuno; Freitas, Catarina; Santos-Reis, Margarida; McPhearson, Timon & Branquinho, Cristina 2020. Using green to cool the grey: Modelling the cooling effect of green spaces with a high spatial resolution. The Science of the Total Environment, 724, 138182. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2020.138182

Hautamäki, Ranja & Laita, Anne 2024. Latvuspeittävyys – monihyötyisen vihreän infrastruktuurin indikaattori. Teoksessa Mari Vaattovaara, Jussi Jännes, Mikko Posti (toim.): Kohti kestävämpiä asuinalueita: Kaupunginosien ja kortteleiden kestävyysindikaattoreita. Helsingin yliopisto, 131–138.

Hautamäki, Ranja & Ariluoma, Mari 2024. Kaupunkivihreä ilmastotekona. Arkkitehti-lehti 1/2024, 39–45.

Havu, Minttu; Kulmala, Liisa; Lee, Hei Sing; Saranko, Olli; Soininen, Jesse; Ahongshangbam, Joyson & Järvi, Leena 2024. CO2 uptake of urban vegetation in a warming Nordic city. Urban Forestry & Urban Greening, 94, 128261-.

Konijnendijk, Cecil C. 2023. Evidence-based guidelines for greener, healthier, more resilient neighbourhoods: Introducing the 3–30–300 rule. Journal of forestry research. [Online] 34 (3), 821–830.

Leppänen, Paula-Kaisa; Kinnunen, Antti; Hautamäki, Ranja; Järvi, Leena; Havu, Minttu; Junnila, Seppo & Tahvonen, Outi 2024. Impact of changing urban typologies on residential vegetation and its climate-effects – A case study from Helsinki, Finland. Urban Forestry & Urban Greening, 96, 128343.

Malmö stad 2023. Översiktsplan för Malmö 2023.

Naturvårdsverket 2021. Uppdaterad åtgärdstabell 2021–2025 för Åtgärdsprogram för särskilt skyddsvärda träd.

Zhou, Weiqi; Huang, Ganlin; Pickett, Steward T.A; Wang, Jing; Cadenasso, M.L; McPhearson, Timon; Grove, J. Morgan & Wang, Jia 2021. Urban tree canopy has greater cooling effects in socially vulnerable communities in the US. One earth (Cambridge, Mass.). [Online] 4 (12), 1764–1775.