Tervetuloa Aukiolle
Hyvä lukija, toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi Aukiolle!
Aukio on verkkolehti, jonka tavoitteena on lisätä rakennettua ympäristöä koskevaa moniäänistä keskustelua. Lehden ovat perustaneet kuusi tiedeseuraa, jotka muodostavat yhdessä monitieteisen lähestymistavan rakennettuun ympäristöön. Seurat edustavat yhdyskuntasuunnittelua, kaupunkitutkimusta, rakennustaidetta, estetiikkaa, kaupunkihistoriaa, rakennusperintöä ja kiinteistötaloutta.
Aukio on tiedettä yleistajuistava ajankohtainen lehti, joka on tarkoitettu sekä käytännön tekijöille, kokijoille että tieteentekijöille. Lehti ilmestyy jatkuvaluonteisesti, joten tarjotut jutut voidaan julkaista nopeasti toimituksen päätöksellä.
Rakennettu ympäristö on ensisijaisesti ihmisen muokkaamaa. Siihen kuuluu määritelmällisesti fyysinen ympäristö kuten rakennukset, asuinalueet ja kaupunkiseudut. Etenkin kaupungeissa myös luonto on suurelta osin rakennettua.
Rakennukset ja tilat, joita käytämme vaikuttavat meihin monin tavoin. Ne voivat sekä mahdollistaa toimintaamme että rajoittaa sitä. Rakennettu ympäristö vaikuttaa hyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä yhteiskunnan sosiaaliseen ja taloudelliseen toimivuuteen ja ympäristöön.
Maapallon luonnonvaroista noin 50 % ja jalostamattomasta energiasta noin 40 % käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa, ja rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä. Rakentamisen aiheuttama maankäyttö sekä raaka-aineiden kulutus vaikuttavat merkittävästi sekä luontoon että ilmastoon.
Suomen kansallisuusvarallisuudesta suurin osa, 73 prosenttia on sitoutunut rakennuksiin. Kiinteistö- ja rakennusala vastaa 15 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää noin 500 000 ihmistä, 20 prosenttia kaikista työllisistä. Rakennetun ympäristön investoinnit vaikuttavat logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksiin. Kestävän kehityksen edistämisessä rakennettu ympäristö on huomattavassa roolissa.
Rakennettu ympäristö on sekä aineellista että aineetonta. Rakennetun ympäristön aineetonta arvoa on vaikeaa mitata määrällisesti, vaikka vallitsee yleinen ymmärrys siitä, että ympäristö on kollektiivisella tasolla symbolisesti merkittävää ja osa sekä kansallista että yksilöllistä identiteettirakennetta. Ympäristö vaikuttaa siihen, miten tunnemme, elämme, suhtaudumme toisiimme ja ajattelemme itseämme. Winston Churchillin kuuluisan ilmaisun mukaan: ”Me muokkaamme rakennuksiamme, ja sen jälkeen rakennuksemme muokkaavat meitä”. Churchill puolusti puheessaan 1941 pommituksissa tuhoutuneen Parlamentin alahuoneen jälleenrakentamista entiselleen. Rakennukset eivät koostu vain aineesta vaan kuten brittien alahuone myös aineettomuudesta: tavoista, väittelytaidosta, muistoista, kohtaamisista, tapahtumista, yhteisyydestä, aikaansaannoksista. Aineeton kulttuuri tiivistyy rakennuksissa.
Lehden perustajien mielestä rakennetusta ympäristöstä puhutaan aivan liian vähän suhteessa sen merkityksellisyyteen ja vaikuttavuuteen. Aukion tavoitteena on paikata tätä puutetta.
Pohtiessamme lehden nimivaihtoehtoja Aukio sai ehdotuksista eniten kannatusta. Muutamat huomauttivat aukion tarkoittavan tyhjää tilaa. Osin tästä syystä ensimmäisen lehden teemaksi valikoitui luontevasti aukio.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan aukio on johdettu suomen sanasta auki, aukea, aava tai puuton. Aukiota käytetään usein rinnakkaisesti torin kanssa, kuten esimerkiksi Wikipedian määrittelyssä esitetään: ”Tori eli aukio on avoin julkinen tila, joita on erityisesti kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa. Tori voi olla suunniteltu torikauppaa tai muuta käyttötarkoitusta varten”.
Sanasta tori on ensitietoja jo 1500-luvulta, ja se on lainattu ruotsista (vrt. ruotsin torg ’tori’). Ruotsissa sana ei ole omaperäinen, vaan se on lainattu muinaisvenäjän sanasta tŭrgŭ, jonka jatkaja nykyvenäjässä on torg ’tori; tinkiminen, kaupankäynti’. Muinaisvenäjän sana kulkeutui kuitenkin myös suoraan suomen kieleen ja sai muodon turku.
Sekä tori että aukio tarkoittavat avointa aluetta, mutta aukiolla ei ole samaa kauppapaikan ominaisuutta kuin torilla, vaan se suuntaa enemmän tiettyyn paikkaan, kohtaamiseen ja kaupunkiin kuten monissa muissa kielissä: square, piazza, plaza, place, plats, koht, mecto.
Teemaosiomme artikkelit osoittavat, että aukio on täynnä. Aukiot ovat kaupungin ydintä: tulvillaan elämää, ihmisiä, tapahtumia, muistoja ja rakennuksia.
Tavataan Aukiolla!
Mervi Ilmonen
ja Aukion toimituskunta