Eteläiset kaupunginosat ry esitti Hietalahden alueen suojelua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) 14.3.2024. ELY-keskus päätti 27.1.2025, ettei se määrää Hietalahden rantaa, sen rantaviivaa, laiturialueita, vanhaa satamaradan kannasta ja meren lähialuetta suojeltavaksi.

ELY-keskus perusteli hylkäävää päätöstään monella tavoin. Se katsoi, ettei suojeltavaksi ehdotettu alue sisälly valtakunnallisesti merkittävän Esplanadi-Bulevardin rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) rajaukseen. Museoviraston mukaan Hietalahden rantavyöhyke ja satama-allas vaikuttavat ”merkittävällä tavalla Esplanadi-Bulevardin RKY-alueen valtakunnallisten arvojen säilymiseen etenkin Bulevardilta ja torilta avautuvien näkymien vuoksi”. Lisäksi Ympäristöministeriön ohjeen mukaan RKY-alueen turvaamisesta on ”huolehdittava myös vahvistetun RKY-aluerajauksen ulkopuolella”. Yhdistys katsookin, että suojeltavaksi esitetty kohde on kahden tärkeän suojavyöhykkeen peittämä ja niiden saumakohdassa – sekä RKY-alueen että Suomenlinnan suojavyöhykkeen.

ELY-keskuksen päätös perustuu myös johtopäätökseen, ettei Hietalahden alue ole rakennusperintölain tarkoittamalla tavalla valtakunnallisesti merkittävä. Museoviraston mukaan ”osana maakunnallisesti arvokasta Helsingin empirekeskusta ja kivikaupungin aluetta kohteen merkitys on maakunnallinen”. Helsingin kaupungin tilaaman Studio Terra Oy:n raportissa Hietalahdenrannan ympäristöhistoriallinen selvitys (2019) todetaan että ”yhteys mereen on säilynyt alueella läpi sen käymien muutosten ja on yksi sen tärkeimmistä ominaispiirteistä. Hietalahden alueen tilarakenne ja sommitelma ovat säilyneet hyvin pitkälti Ehrenströmin 1800-luvun alun asemakaavojen mukaisena.”

J. A. Ehrenströmin pääkaupunkiin vuosina 1812–17 luoma Esplanadi-Bulevardin vihreä akseli päättyy molemmissa päissä toriin ja mereen satama-alueineen. Helsingistä tuli pääkaupunki 8.4.1812, ja pääkaupungille suunniteltiin komeat puitteet. Yhdistys katsoo, että suojeltavaksi ehdotetulla alueella on myös valtakunnallista merkitystä jo kaupunkisuunnittelun historiankin kannalta.

ELY-keskuksen johtopäätös on, että ”suojeluesitys ei täytä rakennusperintölain mukaisia suojelun edellytyksiä asemakaava-alueella.” ”RKY-alueen huomioiminen, liikenteen järjestäminen sekä rakennusoikeuden maltillistaminen ovat suunnittelukysymyksiä, jotka on tarkoitus ratkaista alueidenkäyttölain mukaisesti asemakaavoituksen keinoin”.

Edellä mainitut suunnittelukysymykset voidaan ratkaista asemakaavalla, mutta Helsinki jatkaa asemakaavoitusta investointiryhmän etuja vaalien. Hietalahteen suunnitellaan edelleen 39 500 kerrosneliömetriä toimitilakeskittymää merta täyttäen. Hietalahdenrannan kehittämisvarausta on yhdistyksen saaman tiedon mukaan tarkoitus jatkaa tänä keväänä. Alue on ollut varattuna HGR Property Partners Oy -kiinteistökehitys- ja sijoitusyhtiön tarpeisiin 11.5.2020 alkaen.

Yhtä investointiryhmää palvellaan jo viidettä vuotta. Tänä aikana alueen yritysten ja asukkaiden yllä on ollut epävarmuus alueen kohtalosta. Tämä on vaikuttanut vahingollisesti yritysten, kiinteistöjen ja asukkaiden tulevaisuuden suunnitteluun. Viime tietojen mukaan seuraava asemakaavaluonnos on Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä kuntavaalien jälkeen. Hietalahden kohtalo on edelleen vaarantunut.

Yhdistys on valittanut ELY-keskuksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen 24.2.2025.

Aloituskuva: Ilmakuva Hietalahdesta 1910-luvulta. Kuva: Aalto-yliopisto.