Kööpenhaminalainen Folkehuset Absalon on kaupungin merkittävin yhteisöruokailupaikka. Sijainti kaupungin keskustassa sekä projektin takuumiehenä toiminut vakavarainen yrittäjäperhe ovat olleet merkityksellisiä hankkeen toteutuksessa. Absalon yhteisöllisine ruokailumahdollisuuksineen tarjoaa avoimen ja merkityksellisten kohtaamisten tilan paikalle saapuville.

Vieraillessani Kööpenhaminassa vuonna 2019 osallistuin ystävän ehdotuksesta yhteisruokailuun Absalon-nimisessä paikassa kaupungin ydinkeskustan tuntumassa. Vaikutelma ja kokemus oli kovin myönteinen. Heräsi myös kysymys, miksi tällaista paikkaa ei ole Suomessa?

Ruokavieraat, joiksi Absalon-ravintolan asiakkaita kutsutaan, ovat pääosin nuoria, mutta joukkoon mahtuu myös ikäihmisiä. Asiakaskunnan ikähaitarin on arvioitu olevan tavanomaista ravintolaa laveampi. Yhteisruokailu, josta on käytetty mm. englanninkielistä termiä communal dinner, kokoaa yhteen eri sukupolvien edustajia. Tilaan kokoontuneet asiakkaat ovat paitsi paikallisia, myös muita kaupunkilaisia ja kaupunkituristeja.

Keväällä 2020 kohtuullisen vakiintunut toiminta Absalonissa, kuten muissakin maailman ravintoloissa, muuttui. Tilapäisen sulkemisen ja uusien ruokailukäytäntöjen myötä pyrittiin estämään koronan leviämistä, ja kävijämäärät puolitettiin ruokailujen yhteydessä. Pandemian jälkeen osallistujamäärät ovat palanneet entiselle tasolle.

Kirkosta kohtauspaikaksi

Kööpenhaminalaisten Absalon on yhteisruokailuun keskittyvänä paikallisena kohtauspaikkana kaupungin merkittävin. Nimensä talo on saanut 1100-luvulla vaikuttaneen Piispa Absalonin mukaan. Alkujaan (1933–1934) rakennus toimi kirkkona. Se sijaitsee Vesterbron Sønder -bulevardilla ydinkeskustan tuntumassa. Rakennus on toiminut asukastalona vuodesta 2015, ja se on palkittu muun muassa arkkitehtuurinsa, ruokansa ja kaupunkia kaunistavan vaikutuksensa ansiosta.

Maailmankuulun Tiger Copenhagen -yritysketjun perustaja Lennart Lejboschitz on perheineen toiminut rakennuksen kunnostuttajana ja hankkeen mahdollistajana. Kirkkorakennuksesta muistuttavat tänä päivänä julkisivun tornimaiset rakenteet, jotka ovat esillä asukastalon tunnuskuvassa. Tämä logo löytyy nyt esimerkiksi työntekijöiden T-paidoista ja talon kotisivulta.

”Ruokavieraana ystävän luona”

Yhteisöllisen ruokailun on nähty merkitsevän tärkeää tutustumisen ja ryhmäytymisen mahdollisuutta monille ihmisille. Yhdessä ruokaileminen on merkki yhtenäisyydestä ja laajemminkin yhteiselosta. Kaupunkilaisten kohtaamisten tilanteet ovat usein yhteydessä yhteisiin ruokailuhetkiin ja juominkeihin. Nämä painotukset ovat olleet esillä esimerkiksi Christopher Alexanderin ja kumppaneiden klassikkoteoksessa A Pattern Language (1977). Yhteisöruokailua leimannee aina kokemus moniaistillisuudesta, immersiivisyydestä, kun tilaisuus näyttäytyy happeningina, jossa ollaan mukana osallistujina.

Absalonia on kuvattu jo tutuksi käyneen olohuone-metaforan kautta, ja tietty kotoisuus leimaakin paikan luonnetta ja tunnelmaa. Yhteisöllisessä aterioinnissa vierailun kohteena on ikään kuin ”ystävän olohuone”, kuten ruokailutilannetta on kuvattu. Talon merkittävintä tarjontaa edustaa päivällinen, johon saattaa kerralla osallistua 200 ihmistä. Päivittäisvieraita käy talossa useampi sata henkeä, vuositasolla 60 000 kävijää. Asukastalo on auki vuoden ympäri ilman taukoa. Kello 18.00 alkavaan ruokailuun osallistuminen varmistuu parhaiten talon verkkosivun kautta. Absalon on voittoa tavoittelemattomana yrityksenä kehittänyt maittavat ruuat, joiden hintataso on onnistuttu pitämään edullisena. Aterioiden hinnat ovat 7–14 euron luokkaa.

Asukastalo toimii myös aamiaiskahvilana, iltapäivän hengailupisteenä ja iltabaarina. Paikan vapaata tunnelmaa ovat luoneet ruokailuajan ulkopuolella monet aktiviteetit, kuten bingo, pöytätennis sekä elokuva- ja musiikkitapahtumat. Lisäksi tarjolla on esimerkiksi joogaa, voimistelua, tanssia ja peli-iltoja. Tapahtumia on lähtökohtaisesti tuotettu ilman tiukkaa kohderyhmäajattelua.

Yhteistoiminnallinen tila

Vanhaan kirkkosaliin on sijoitettu kaksikymmentäviisi pitkää pöytää. Kussakin pöydässä on paikka kahdeksalle ruokailijalle. Kesäaikaan sään suosiessa siirrettävät pöydät ja tuolit on voitu kantaa ulos viereisen bulevardin puistomaiselle keskikäytävälle. Päivällisellä kaikki ruokailijat syövät samaa ruokaa, mikä laskee ruuan valmistuskustannuksia ja vähentää ruokahävikkiä.

Ohjattuaan ihmiset paikoilleen, isäntänä toimiva työntekijä kertoo päivän ruokalistan, ruokailutapahtuman käytännöt, sekä kannustaa kaikkia tervehtimään lähimpiä pöytätovereitaan. Vaikka paikalle olisi tultu omien ystävien seurassa, lähimmille vierustovereille ja kanssaruokailijoille esittäydytään. Näin saatetaan päätyä myös yhteisiin keskusteluihin. Tarjottimet ja kulhot kulkevat pöydissä. Ateriaan kuuluu pääruoka, salaatti, tuore leipä ja viikonloppuisin lisäksi jälkiruoka. Viereisestä pöydästä voidaan täydentää omaa kattausta muilta ylijääneellä ruualla. Ruuan hakeminen, jakaminen ja astioiden palautus takaisin baarin puolelle hoituvat pöytäkunnittain ja pareittain toimien.

Verkkokommentti talon ruokailukäytännöstä on kuvaava: ”Tanskassa kaikki suunnitellaan yleensä hyvin, ja vieraiden ihmisten kanssa ei viritellä keskustelua, mutta asukastalossa on luontevaa ryhtyä jutusteluun vierustovereiden kanssa oman ruokaseuran ulkopuolella”. Yhteistoiminnallisuutta korostetaan talon läpikäyvänä periaatteena. Niin talon työntekijät kuin vierailijat vastaavat osaltaan ”yhteiskehittäjinä” ruokailutapahtuman kokonaisuudesta. Suunnitelmissa on myös mahdollisuus muuttaa toiminta ympärivuorokautiseksi joskus tulevaisuudessa. Toistaiseksi rakennus on ollut avoinna aamuseitsemästä puoleen yöhön ja viikonloppuperjantaina aina kello kahteen yöllä.

Yhteisöllinen asukastalo hyvänä käytäntönä

Tanskasta englanniksi käännetty teos The Book about Absalon – A Contemporary Community House (2019) pyrkii levittämään tietoa asukastalon toteutuksesta ja innostaa kopioimaan kyseistä mallia hyvänä käytäntönä. Toiminnalla on nähty olevan huomattavia kasvumahdollisuuksia niin kansalaisaktivismin, kolmannen sektorin ja kirkon piirissä kuin myös erityisen kiinnostavasti kaupallisena yritystoimintana.

Asukastalo ja yhteisöllinen ateriointi pyrkivät osaltaan tarjoamaan korjausliikkeen nykyelämäntavan haasteisiin, kuten koettuun yksinäisyyteen, ulkopuolisuuden kokemuksiin ja osallistumattomuuteen. Turvallisuuden tunne, rakkauden kaipuu ja kuuluminen porukkaan ovat tunnistettuja perustarpeita, jotka ovat viitoittaneet Absalonin toimintaideaa. Paikan suunnittelun kautta on, ilman pakkoa, tavoiteltu ihmisten kohtaamisten tukemista.

Laajeneeko asukastalon toiminta uusiin maantieteellisiin ja sisällöllisiin ulottuvuuksiin tulevaisuudessa, se jäänee nähtäväksi. Kaupunkilaisen elämäntavan ja -tyylin painotuksiin ja ongelmiin on pyritty vastaamaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä hakevan toiminnan kautta. Kööpenhaminassa fyysisenä ratkaisuna on ollut ”maalliseen” uudiskäyttöön saatettu entinen kirkkotila, mikä toimii vähintäänkin innostavana muistutuksena tyhjentyvien tilojen kierrättämisestä ja uudiskäytön mahdollisuuksista.

Kirjoittaja kiittää Suomalais-tanskalaista kulttuurirahastoa tuesta.

Aloituskuva: Yhteisötalo Absalonin viikko-ohjelma. Kuva: Venla Manninen.

Lähteet:

Absalonin verkkosivut: https://absaloncph.dk/

Alexander, Christopher; Ishikawa, Sara and Silverstein, Muray (1977) A Pattern Language. Oxford University Press.

Thingstrup, Mette & Grønborg Poulsen (2018) Bogen om Absalon / The Book about Absalon – A Contemporary Community House (2019), Folkehuset Absalon, https://absaloncph.dk/en/about-absalon/